No niin..

Nyt on sitten kaikki kärsitty yrjötauti..eli 3/3. Toivottavasti uusintaa ei nähdä *koputtaa puuta, eli päätään*

Koiruus ollunna iskä-ukin matkassa Rukajärvellä mökillä turvassa, vaikka eipä se mahatauti koiriin ihmisistä tartu. Isäni lähinnä lähti karkuun meitä ja vei koiran matkassaan . Isäni rakastaa koiria, äitini ei vaan jaksa niitä ja sit isä vie MUN koiran...Mullahan oli 2 koiraa mut Tessa jouduttiin lopettamaan viime kesänä leukemian takia . Suruaika...kamalan pitkä ja kivulias...Ikuisissa muistoissa. Mulla kun koirat on kuin perheenjäseniä, ei lemmikkejä. Joka paikkaan saa tulla vaikka, sitten rapaisin tassuin  . Tottelevaisuus molemmilla oli/on hyvä. Molemmat agilitykoiria niin se jo kertoo paljon. Pysyvät iri joka paikassa, eivätkä karkaile.

Sit näin toipilaana päätin haravoida lumen alta paistavan pihani..johan nousi hiki pintaan mutta ku on itsepäinen jästipää niin kaikki oli tehtävä ku rupes häiritsemään siivouksen jälkeen tuo piha .

Mut joo...koitan kuvata ne mun kengät

 

 

 

Tessa ja Dana

Mamman rakkauspakkaukset !

 

P.S  Puhdas koti ja piha, parempi mieli !